Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti järjestivät yhteisen webinaarin, johon osallistui peräti 49 junaliikenteen asiantuntijaa.
Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys perustettiin v. 2018 miettimään, miten voitaisiin saada Suupohjan radalle jälleen enemmän liikennettä. Tavaraliikenteen ennätys tehtiin v. 2007, jolloin radalla kuljetettiin peräti 810 000 tonnia rahtia. Metsä Botnian sellutehtaan lopettamisen jälkeen kuljetusmäärät laskivat v. 2018 vain 100 000 tonniin.
Koska Suupohjan radalta puuttui kunnollinen puutavaran lastauspaikka, niin yhdistys käynnisti Teuvan lastausraiteen pidennyksen. Raiteen rahoitukseen osallistuivat radanvarsikunnat, Oy Kaskisten satama, Väylävirasto, metsänhoitoyhdistykset sekä rautatieyhdistys. Kustannukset olivat 310 000 euroa ja kokojunaliikenne alkoi 27.9.2020. Lisäksi Teuvan puutavaran varastopaikan kunnostus valmistui 11/2020. Rakennuttaja oli Väylävirasto ja kustannukset olivat 124 000 euroa. Teuvalta on lähtenyt 9/2020 lähtien 3-7 kokopuujunaa viikossa. Yhdistyksen tavoitteena on tänä vuonna saavuttaa radalla 300 000 tonnin raja, jolloin rataosuus pääsisi pois vähäliikenteisten ratojen kategoriasta.
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti selvitti Suupohjan radan vaikutuksia. Realistisen kasvun vaihtoehdon vaikutus toisi 12 milj. euron alueelle ja työllistäisi 60 htv.
Eduskunta on hyväksynyt tavoitteen puolittaa liikenteen päästöt v. 2030 mennessä. Se pitää sisällään monia toimenpiteitä, mutta yksi tärkeä toimenpide on edistää rautateiden käyttöä niin tavara- ja henkilöliikenteessä. Ilmastotavoitteiden velvoittamana voi kysyä, eikö valtion tulisi pitää huolta Suomen liikenneinfrasta kokonaisuutena. Kemin biotuotetehdas tulee muuttamaan raakapuuvirtoja, joten Suupohjan puulle tulee olemaan suurempi tarve tulevaisuudessa.
Rautatieyhdistys on käynyt keskusteluja hyvässä hengessä Väylävirasto kanssa. Olemme tuoteet julki radan korjaustarpeet ja radalla käytettävän alhaisen nopeuden, sillä tavarajunalla suurin sallittu nopeus on Seinäjoki - Kurikka 60 km/h ja Kurikka - Kaskinen 50 km/h, myös ylikäytävien vähentäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen on tärkeää. Lisäksi tavarajunien akselipainoa pitäisi nostaa. Väylävirasto kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen saimme toiminnanjohtaja Jorma Vierulan ja Kaskisten sataman toimitusjohtajan Patrik Hellmanin kanssa kuulla, että Väylävirasto käynnistää tänä vuonna radan tarveselvityksen, joka on edellytys varsinaisen korjaussuunnitelman laatimiselle.
Tämä on suurin uutinen radan osalta, josta voimme olla iloisia, työ on kannattanut.
Harry Wallin
Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistyksen pj.
