Suupohjan radanvarsikunnat ovat julkaisseet yhteisen kannanoton 19.1.2022. Kannanotto luettavissa tässä alla:
Suupohjan radasta vahvistuva kehityskäytävä
Seinäjoki – Kaskinen radan eli Suupohjan radan merkitys on erityisen tärkeä kahdelle maakunnalle; Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle. Se on tärkeä myös laajemmin tarkasteltuna koskien Kaskisten sataman takamaata. 2010-luvulla radan tavaraliikenne pieneni siinä määrin, että tarvittiin aktiivisia toimia edellytysten parantamiseksi liikenteen kasvulle. Muutaman viime vuoden aikana radan liikenne onkin kasvanut puutavaran kuljetusten lisääntymisen ansiosta. Tähän kehitykseen on suurelta osin vaikuttanut mahdollisuus lastata Teuvalta 24 vaunun kokojunia syksystä 2020 lähtien.
Vuonna 2021 radan liikenne nousi 400 000 tonniin eikä rataa enää lueta vähäliikenteiseksi radaksi. Radan liikenteen kasvunäkymä on positiivinen. Suupohjan radan radanvarsikunnat pitävät radan peruskorjausta perusteltuna toisin kuin mitä Väylävirasto esittää tilaamassaan hankearviossa. Radan kehittämisen pullonkaula on sen huonokuntoisuus, sillä aiemmat korjaus- investoinnit ajoittuvat 1990-luvulle. Kun rata peruskorjataan, radan kilpailukyky saadaan kuntoon. Radan peruskorjauksella luodaan edellytykset puutavaran kuljetusten kasvulle, tuotekuljetusten paluulle radalle sekä pidemmällä tähtäimellä henkilöliikenteen uudelleen käynnistämiselle.
Radanvarsikunnat haluavat korostaa Suupohjan radan mahdollisuuksia eikä sulkea niitä pois niin kuin hankearvioinnissa on tehty:
Suupohjan metsien hakkuupotentiaalit ovat hyvät. Haasteena ovat kuitenkin kuitupuun pitkät kuljetusmatkat tehtaille, jotka sijaitsevat 175–350 kilometrin etäisyydellä. Radan-varsikuntien mielestä ei ole järkeä siirtää kuljetuksia kumipyörille mm. ilmastosyistä. Eduskunnan linjauksen mukaisesti liikenteen hiilidioksidipäästöt tulisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Raskasta liikennettä pitäisi siirtää raiteille eikä päinvastoin. Puutavaran rautatiekuljetuksen mahdollisuus ylläpitää puun kysyntää Suupohjassa ja luo edellytyksiä kannattavalle metsätaloudelle.
·Suupohjan rata päättyy Kaskisten satamaan, joka on kasvava ja kehittyvä vientisatama. Kun rata korjataan ja sen kilpailukyky saadaan kuntoon, yritykset uskaltavat tehdä omia strategisia rautatiekuljetuksiin kohdistuvia suunnitelmiaan ja siirtää kuljetuksia radalle. Yrityksille on tärkeää varmuus radan liikenteen jatkumisesta.
Radanvarsikuntien mielestä rata parantaa alueen saavutettavuutta ja on kunnille vetovoima- ja imagoasia. Rata on keskeisessä roolissa haettaessa kestäviä ja hiilineutraaleja ratkaisuja alueen tulevaisuuden kuljetuksiin. Kantatie 67:n liikennemäärä on jo tällä hetkellä korkea ja kasvaa edelleen. Tie on myös varsin ruuhkainen. Olisi järkevää siirtää raskasta tavaraliikennettä vieressä kulkevalle radalle. Radan korjaus mahdollistaisi myös henkilöliikenteen tulevaisuudessa.
·Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin viime vuonna tekemä tutkimus osoittaa, että radalla saavutettavissa olevat aluetaloudelliset hyödyt puoltavat radan peruskorjausta. Tutkimuksessa mukana ollut ns. realistisen kasvun vaihtoehto tuo aluetalouteen 12 miljoonan euron lisän vuosittain. Radan liikenne lähenee realistisen kasvun vaihtoehtoa, joten positiivisia vaikutuksia on jo alkanut syntyä.
Radanvarsikunnat kiinnittävät huomiota Sanna Marinin hallitusohjelmaan, jossa todetaan: ”Suomi kasvattaa rautateiden liikenne- ja korjausinvestointeja nykytasosta huomioiden myös poikittais- ja vähäliikenteiset radat”. Poikittaisliikenteen radoissa on potentiaalia eikä niitä saa jättää raideliikenteen miljardi-investointien jalkoihin.
Peruskorjaamalla rata luodaan parempia elämisen eväitä niin Suupohjassa, molemmissa maakunnissa kuin laajemminkin Kaskisten sataman takamaalla. Suupohjan rata tulee nähdä osana liikennejärjestelmää ja poikittaisia liikenneyhteyksiä. Kaskisten satama ja Suupohjan rata muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka kehittäminen on kustannustehokasta olemassa olevaa infraa hyödyntäen. Radan peruskorjaus ja sataman kehittäminen on järkevää ja kansantaloudellisesti kannattavaa.
Radanvarsikunnan pitävät tärkeänä Suupohjan radan kehittämistä vahvistuvana kehityskäytävänä
Minna Nikander
Kaskisten kaupunki
Mikaela Björklund
Närpiön kaupunki
Mila Segervall
Kristiinankaupunki
Veli Nummela
Teuvan kunta
Niku Latva-Pukkila
Kauhajoen kaupunki
Anna-Kaisa Pusa
Kurikan kaupunki
Marko Lähde
Ilmajoen kunta
Jaakko Kiiskilä
Seinäjoen kaupunki
