Proxion Oy teki selvityksen duoraitiojunaliikenteen mahdollisuuksista
Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liitot sekä molempien maakuntien radanvarsikunnat tilasivat viime syksynä Proxion Oy:ltä selvityksen duoraitiojunaliikenteen mahdollisuuksista. Selvitys valmistui huhtikuussa ja se kattaa Vaasa-Seinäjoki-, Härmä-Seinäjoki- ja Kaskinen-Seinäjoki rataosuudet. Selvityksen toteuttaminen on merkki siitä, että kiinnostus lähiraideliikenteen kehittämiseen on herännyt. Muitakin tämäntyyppisiä selvityksiä on käynnissä maassamme. Liikenteen päästövähennystavoite on tärkeä syy käynnistyneisiin kehityshankkeisiin, mutta kyllä matkustusmukavuudellakin on merkitystä.
Mitä on duoraitiojunaliikenne
Duoraitiotieliikenne yhdistää rautatien ja raitiotien. Samaa kalustoa voidaan käyttää molemmissa järjestelmissä. Yleensä olemassa oleva rautatieverkko muodostaa duoliikenteen rungon ja raitiotietä rakennetaan täydennykseksi. Proxion OY:n selvitys lähtee siitä, että esimerkiksi Suupohjan kohdalla olemassa oleva rata muodostaa rungon, jolla liikennöinti aloitetaan. Myöhemmin uutta raitiotietä voitaisiin rakentaa Kauhajoella Aronkylästä keskustan kaupan ja palvelujen keskittymään, mikä parantaisi raideliikenteen vaikuttavuutta.
Euroopassa on käytössä kaikkiaan 18 duoraitiotieratkaisua. Neljää liikennejärjestelmää rakennetaan ja kuusi on suunnitteilla. Tanskan Aarhusissa on lähin duoraitiotie. Duojunan yleisin voimanlähde on ajolangasta saatava sähkö. Myös akkukäyttö lyhyillä matkoilla on mahdollista. Suupohjan radan sähköistäminen tällä vuosikymmenellä helpottaisi modernin henkilöliikenteen toteuttamista.
Selvityksen tulos Suupohjan radalle
Henkilöliikennettä ajatellen Suupohjan radan etu on se, että rata kulkee monen kuntataajaman keskustan läpi. Suupohjan radanvarsikunnat pärjäävät myös asukaslukujen vertailussa. Etelä-Pohjanmaan kuudesta asukasluvultaan suurimmasta kunnasta neljä sijaitsee Suupohjan radan varressa. Rata kulkee Seinäjoen, Ilmajoen, Kurikan, Kauhajoen, Teuvan, Närpiön ja Kasisten läpi.
Selvitys suosittelee henkilöliikenteen käynnistämisen vaiheistamista. Aloitusvaiheessa seisakkeet tulisivat Ilmajoelle, Koskenkorvalle, Kurikkaan, Kauhajoelle, Teuvalle, Närpiöön ja Kaskisiin. Aloitusvaiheen jälkeen seisakkeita lisättäisiin Seinäjoella Itikan alueelle ja Jouppiin Ideaparkin kohdalle sekä Ilmajoen Ahonkylään. Kolmannessa vaiheessa seisakkeet tulisivat Kurikan Panttilaan ja Mietoon, Kauhajoen Kainastolle sekä Teuvan Perälään.
Suupohjan radan liikenteeseen esitetään kahta vaihtoehtoista mallia. Molemmissa malleissa juna liikennöisi 6-23 välisenä aikana ja lähtöajat olisivat 60 minuutin välein. Ensimmäisessä vaihtoehdossa kaikki junat kulkisivat Seinäjoelta Kaskisiin. Vuoroja olisi päivässä 18 suuntaansa. Toisessa vaihtoehdossa puolet junista menisivät Kaskisiin ja puolet kääntyisivät Kauhajoelta takaisin Seinäjoelle. Vuoroja tässä vaihtoehdossa olisi Kauhajoelle 18 ja Kaskisiin yhdeksän. Vaihtoehtojen välinen ero on se, että kaikkien junien mennessä Kaskisiin tarvitaan neljä kalustoyksikköä ja toisessa vaihtoehdossa kolme kalustoyksikköä.
Aikataulu ja kustannukset
Duoraitiotieliikenteen aloittamiselle ei ole lainsäädännöllisiä esteitä. Liikenteen aloittamispäätöksestä menee 4 - 6 vuotta liikenteen käynnistämiseen.
Kustannusarviot ovat tässä vaiheessa karkealla tasolla. Investoinnit infrastruktuuriin ovat yhteensä 70 miljoonan euron tasoa kolmella tarkastellulla rataosuudella. Suupohjan radan investointikustannukset ovat 20 miljoonaa euroa. Liikennöintikustannukset ovat vuositasolla yhteensä 30 miljoonaa euroa kolmella tarkastellulla rataosalla. Suupohjan radan liikennöintikustannukset ovat arviolta 7 – 8 miljoonaa euroa vuodessa.
EU:n uusi ohjelmakausi on alkamassa. Uuden ohjelmakauden eri rahoituslähteiden sisällöstä ei ole vielä julkaistu mitään virallista tekstiä. Valmistelu on edelleen käynnissä. Todennäköistä kuitenkin on, että raideliikenteen kehittämisen rahoitukseen on mahdollisuus saada EU-rahoitusta alkaneella vuosikymmenellä useastakin rahoituslähteestä. Uskon, että Suomi on aktiivinen tulevalla ohjelmakaudella EU-rahoituksen haussa raideinvestointeihin.
Jorma Vierula
Comments