Etsi
  • Jorma Vierula

VR:ltä tärkeä avaus raidelähiliikenteeseen


I-P julkaisi 2.11.2022 artikkelin kiskobussiliikenteen laajentamismahdollisuuksista Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa. Jutussa haastateltiin VR:n suunnittelujohtaja Juha Hannukaista ja liikenne- ja viestintäministeriön johtavaa asiantuntijaa Jani von Zansenia. Arvokasta esityksessä on mm. se, että tässä tapauksessa raideliikenteen laajentamismahdollisuuksia tuodaan esille VR:n ja liikenne- ja viestintäministeriön taholta. Yleensähän olemme tottuneet siihen, että esitykset tulevat alueilta. Tällaista vuorovaikutusta, jossa valtakunnalliset toimijat ja keskushallinto ovat aloitteellisia, tarvitsemme enemmän alueiden kehittämisessä.





Mahdollisuus kiskobussiliikenteen laajentamisesta Suupohjan radalle välille Seinäjoki – Ilmajoki – Kurikka on mielenkiintoinen ja jatkoa muutama vuosi sitten käynnistyneelle keskustelulle. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen koordinoimana valmistui vuoden 2020 alkupuolella ns. Duoraitiotieselvitys, jossa olivat mukana rataosat Kauhava – Seinäjoki, Vaasa – Seinäjoki ja Kaskinen – Seinäjoki.


Selvityshankkeen jälkeen Duoraitiotiehankkeen toteuttamiseen haettiin EU:n LIFE-rahoitusta, jota ei kuitenkaan onnistuttu saamaan. Suupohjan rata oli tuolloin ehdolla yhdeksi pilottikohteeksi, koska yhden pilotin kolmesta tuli olla sellainen rataosuus, jossa ei ole henkilöliikennettä. Hankkeen yhdeksi tavoitteeksi oli asetettu hiilineutraalisuus, mikä tarkoitti mm. sitä, että duoraitovaunujen käyttövoiman tuli olla alueella tuotettua. Tuolloin esillä oli Suupohjassa tuotetun biokaasun hyödyntäminen käyttövoimana. Myös vety mainittiin yhtenä käyttövoimavaihtoehtona, mutta se nähtiin kaukaisena joskus tulevaisuudessa toteutuvana vaihtoehtona.


Mutta kuinka onkaan käymässä? Viime viikolla on uutisoitu, että Suupohjan Kristiinankaupunkiin ollaan toteuttamassa merkittävää 0,5 miljardin euron investointia vetytuotantolaitokseen, jonka arvioidaan käynnistyvän vuonna 2024. Tämä on erinomainen esimerkki, miten vihreän siirtymän käyttövoimaratkaisut etenevät nopeasti ja isossa mittakaavassa sekä tuottavat uusia ratkaisuja.


VR:n esille nostamaan mahdollisuuteen laajentaa ostoliikennettä Suupohjan radalle on tartuttava aktiivisesti ja viivytyksettä. Mielestäni ensi vaiheessa Seinäjoella, Ilmajoella ja Kurikassa tulisi toteuttaa samantyyppiset kuntalaiskyselyt kuin Alavudella aiemmin. Myös yritykset on tarpeen saada keskusteluun mukaan. Näin saataisiin kuva raidehenkilöliikenteeseen kohdistuvista odotuksista ja edellytyksistä. Kyselyn tulokset loisivat pohjan liikennejärjestelyille.


Suupohjan radan henkilöliikennettä puoltavia seikkoja on useita. Rata on aikanaan sijoitettu kulkemaan kuntataajamien läpi tai niitä sivuten. Rata kulkee Ilmajoen ja Kurikan keskustojen läpi. Työmatkavirrat ovat merkittävät Seinäjoen, Ilmajoen ja Kurikan välillä. Vuoden 2018 tilastojen mukaan näiden kuntien välillä pendelöi noin 5 400 henkilöä. Olisi järkevää purkaa osa ruuhkaisen kantatie 67:n henkilöliikenteestä kulkemaan raiteilla. Vaikka tavaraliikenne Suupohjan radalla on lisääntynyt, vapaata kapasiteettia radalla on myös henkilöliikenteelle. Myös näkymä radan kunnossapitoon on vahvistunut valtion budjettiriihen elokuisten päätösten ja Metsä Boardin käynnistämän Kaskisten taivekartonkitehtaan esisuunnittelun myötä.


Seinäjoen erityispiirre, jota monella muulla maakuntakeskuksella ei ole, on viiden rautatien risteäminen kaupungin keskustassa, mikä tarjoaa puitteet raidelähiliikenteen kehittämiselle. Alavuden ja Kurikan suunnan lisäksi Seinäjoki - Vaasa ja Seinäjoki – Kauhava rataosat ovat mielenkiintoisia raidelähiliikenteen näkökulmasta. Haasteita tietenkin riittää ratkottavaksi ennen kuin lähiraideliikenteen kiskobussit maakunnan raiteilla laajemmin kulkevat. Kustannuspuolen haasteet lienevät merkittävimmät. Vihreä siirtymä ja kestävä kehitys ovat kuitenkin ajureita, jotka kiihdyttävät kehitystä.


Jorma Vierula

toiminnanjohtaja

Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys ry





15 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki