Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 6.2.2019 käsiteltiin isojen ratahankkeiden rahoitusta. Kyse on miljardien hankkeista. Etenkin pääradan kapasiteetti on ylärajoilla. Myönteistä on, että Suomessa ryhdytään määrätietoisesti kehittämään raideliikennettä. Ruotsissa ja Keski-Euroopassa näin on toimittu jo varsin pitkään.
Toivottavasti isot ratahankkeet eivät polje alleen vähäliikenteisten ratojen kehittämistä ja pahimmassa tapauksessa johda joidenkin ratojen lakkauttamiseen. Vähäliikenteisiksi luokiteltuja ratoja on Suomessa 23 ja niiden yhteen laskettu pituus on noin 950 kilometriä. Pääosassa ei ole henkilöliikennettä. Vähäliikenteisiin ratoihin sisältyy runsaasti käyttämätöntä potentiaalia.
Vähäliikenteisten ratojen korjausinvestointeihin ei kulu miljardeja vaan useimmissa tapauksissa kyse on muutamasta kymmenestä miljoonasta eurosta. Monet suhteellisen pienet erityisesti metsäteollisuudelle tärkeät hankkeet saadaan nopeasti käyntiin ja nopeasti valmiiksi. Meillä on vähäliiketeisissä radoissa valmis infra, joka pystytään pitämään liikennöitävässä kunnossa kohtuullisin panoksin. Jos rautatie pystyy palvelemaan tietyn välin kuljetustarvetta, on se huomattavasti ilmastotehokkaampi vaihtoehto maantiekuljetukseen verrattuna.
Maamme uuden liikennesuunnittelujärjestelmän yhteiskunnallisia päämääriä ovat Suomen kilpailukyvyn edistäminen, ilmastonmuutoksen torjunta sekä alueiden elinvoima ja saavutettavuus. Näiden päämäärien toteuttamisessa ja maan tasapainoisessa kehittämisessä isojen ratojen rinnalla on kehitettävä vähäliikenteisiä ratoja. Tulevan hallituksen hallitusohjelmaan olisikin erittäin tärkeätä sisällyttää vähäliikenteisten ratojen kehittämistavoite siten, että niille luodaan uusia toiminta- ja rahoitusmalleja.
Jorma Vierula
toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys
Julkaistu Helsingin Sanomat mielipideosastolla
Comments